the end

The end. 

Pääsitte seuraamaan epätoivoista yritystä elää, ihmiseltä joka ei koskaan tänne kuulunut.
Viimeinenkin toive elää, olla yrittää, tehdä yhtään mitään on mennyt.
Jäljelle on jäänyt ei mitään.
Krista on viimeinkin lähtenyt.
Vuorokausi kokkolassa ja kuolin pois turha toivoa tai odottaa mitään mua ei ole enää olemassakaan.
Kokkolasta piti lähtä pois " 100% nuole lautanen tyhjäksi vaikka olis allergia tai et pysty syyä sitä ei voi vaihtaa muuhun - ja kaikki jonku olemattoman sairauden syytä. olin lähössä kun syömisestä ei tullu mitään - päätin jäädä - ei onnistunu syönti kumpanakaan päivänä - ei nyt lounaallakaan -eikä aamulla - joten ei auttanut kun lähtä pois. Saatan mennä kajaaniin mutta sen jälkeen mua ei enää ole. Näin on oikein. Tämä on oikein.
(vessa ei onnistu ku vahitaan,ruoka ei onnistu ku en voi ja sattuu paha vaikea ei onnistunu - ahistus liian kamala - olotila meni - 10000 pakkaselle päivässä ja ei voinu ku lähtä koska ei voinu korvata ruokaa muulla) Tästä ei enempää. 

Mua ei oo. 

Olen pahoillani, että jouduitte kestämään näinkin kauan.
blogini on täten historiaa kuten olemassa olonikin. Kiitos ja anteksi.

Anteeksi....

 - krista -